Talousjärkeä inhimillisellä otteella
Suomen julkinen talous on suoraan sanottuna kuralla. Velkamäärä on yli 200 miljardia euroa eli ennätystasolla ja vuosittaiset velanhoitomenot yli 3 miljardia euroa.
Merkittävä sopeutustarve jatkuu siis myös tulevalla eduskunnan toimikaudella,
Urakka on itse asiassa niin iso, että se vaatii useamman vaalikauden parlamentaarista yhteistyötä.
Minulle on tärkeää, että Suomi säilyy hyvinvointiyhteiskuntana, jossa vallitsee korkea tasa-arvo, koulutus on maksutonta ja kohtuuhintaiset terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla.
Tasa-arvolla tarkoitan ihmisten yhdenvertaisuutta sukupuolesta, etnisestä taustasta, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Lisäksi tarkoitan myös sitä, että yhteiskunta ei jakaudu kahtia; heikosti ja hyvin toimeentuleviin.
Ihmisillä pitää jatkossakin olla mahdollisuus kouluttautua ja hakeutua mieleiseen ja itselle sopivaan ammattiin sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Ihmisille pitää luoda tulevaisuudenuskoa.
Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut pitää saada kohtuullisen läheltä. Peruspalveluiden tulee olla mahdollisimman lähellä ja helposti saavutettavissa, kun taas harvemmin tarvittavia palveluja voi hakea hieman kauempaakin.
Minun hyvinvointiyhteiskuntaani kuuluu, että heikoimmista pidetään huolta.
Soten rahoitusmalli on lähtökohtaisesti huono ja sitä on korjattava.
Tilanne ei saa mennä siihen, että palveluja saavat vain ne, joilla on varaa niitä ostaa.
Rahoitus on löydyttävä mm. ikääntyneiden hoivaan, omaishoitajien aseman turvaamiseen sekä mielenterveys- ja vammaispalveluihin.
Kansalaisten yhdenvertaisuus on turvattava riippumatta siitä millä hyvinvointialueeella asuu.
Samalla ajattelen myös, että terveiden, työkykyisten ja työikäisten ihmisten tulee osallistua yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen. Oikeuksien lisäksi meillä on siis velvollisuuksia.
Jotta julkisia palveluja voidaan tarjota samalla kun velkataakkaa kevennetään, tarvitaan talouskasvua. Itä-Suomen ja etenkin Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenteellisen saavutettavuuden edistäminen ovat minulle tärkeitä tavoitteita. Myös Itä-Suomen elinvoimalle ja työllisyydelle keskeisen tärkeiden maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksistä jatkossa on huolehdittava.
Itäinen Suomi muodostaa nyt Naton ulkorajan. Alueen elinvoimaa ja talouskasvua tukevat toimet ovat siksi investointi paitsi Suomen, myös koko Euroopan turvallisuuteen.